Kaivaukset Papinkalliolla päättyivät tänään tältä kesältä. Kaivausalue peitettiin loppuun, siitä otettiin viimeiset kuvat ja kaivausvälineet vietiin pois. Vielä toukokuussa kaivausjohtaja Jari Näränen toivoi, että Papinkallio 1:n ja 2:n väliin, lammen pohjoispuolelle, olisi ehditty tehdä muutama koekuoppa. Sateinen sää kuitenkin hidasti kaivauksia, ja koekuopat jäivät ainakin tällä kertaa tekemättä.

Palanutta savea tuli Papinkallio 2:sta tänä vuonna ennätysmäärä, kun taas metallilöytöjä oli vain muutama. Löydetty metalli, rautaniitti ja pronssiketjun palaset, lähetetään kuitenkin konservoitaviksi. Lisäksi kaivauksilla löytyi jonkun verran pieniä keramiikan paloja ja muutama palaneen luun pala. Kaivausalueen länsipuolelta löytynyt kivetys oli mielenkiintoinen. Se sisälsi palaneita kiviä ja sen alta tuli hiiltynyttä puuta melko runsaasti. Hiilinäytteitä otettiin useita ja ne on tarkoitus lähettää ajoitettavaksi.

Jälkityöt alkavat elokuussa, sillä sekä kaivausjohtaja että piirtäjä aloittavat nyt kesäloman. Jälkitöihin kuuluu muunmuassa löytöjen pesua ja luettelointia sekä karttojen piirtämistä puhtaaksi tietokoneella. Nähtäväksi jää jatkuvatko tutkimukset Papinkalliolla vielä tulevaisuudessa.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Mainokset

Kaivauksia on jäljellä Papinkalliolla enää muutama päivä. Kaivausalueen itäpuolella ei ole kaivettu enää neljännen kerroksen jälkeen, sillä siellä on esillä jo puhdas vaaleanruskea hiekka. Alueen länsipuolella saatiin tänään valmiiksi kuudes taso, joka dokumentoitiin ja kuvattiin. Myös länsipuolella suurin osa kaivausalueesta oli jo kuudennen kerroksen kohdalla puhdasta vaalenaruskeaa hiekkaa. Muutama tummempi läikkiä oli kuitenkin nähtävissä muunmuassa kannon vieressä, sekä kaivausalueen luoteiskulmassa. Näiden läikkien kohdalta kaivettiin vielä viisi senttiä lisää, jotta niistäkin saatiin pohjamaa esiin.

Tummentumista kiinnostavin sijaitsee kannon sekä sen vierestä löytyneiden kookkaiden palaneiden kivien yhteydessä. Kivet voisivat olla jonkinlaisen tulisijan jäännökset, mutta niiden ympäristöstä on kuitenkin löytynyt melko vähä hiiltä, eikä tumma maakaan ole nokipitoista. Palanutta savea on kivien läheisyydestä jälleen kerran tullut runsaasti. Kaivausalueen länsipuolelta löytynyt iso kivetys on purettu kokonaan ja jäljellä on vain muutama iso kivi. Kivetyksestä on kuitenkin olemassa runsaasti valokuvia kaivauksen eri vaiheilta, sekä käsin piirrettyjä karttakuvia.

Huomenna kaivauksilla on tarkoitus kaivaa kannon ympärillä olevaa tummaa aluetta vielä hiukan lisää. Kaivausalueen itäpäädyn täyttämistä aloitettiin hieman jo tänään ja se jatkuu huomenna.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Juhannuksen jälkeen Papinkalliolla alkaa kaivausten viimeinen viikko. Neljäs kerros saatiin valmiiksi eilen ja dokumentoinnin jälkeen aloitettiin viidennen tason kaivaminen. Kaivausalueen itäreunasta on jo paljastunut puhdasta vaaleanruskeaa hiekkaa, josta ei ole tullut enää löytöjä. Muualta kaivausalueelta löytyy vielä palanutta savea, mutta jo selvästi vähemmän kuin edellisistä kerroksista. Länsireunasta on löytynyt yhdestä ruudusta savikiekon paloja. Savikiekkoja on voitu käyttää esimerkiksi verkonpainoina, kangaspuiden loimipainoina tai metallia valaessa palkeiden suukappaleiden suojuksina.

Metallilöytöjä ei ole tullut lisää viimeviikkoisten ketjunpalasten jälkeen. Kaivausalueen keskeltä ja länsireunasta paljastunutta kivetystä purettiin runsaasti viime viikon loppu puolella, jotta kaivaminen sen ympäristössä helpottuisi. Kivetyksen alueelta on löytynyt muutamia pieniä palaneen luun palasia ja myös hiiltynyttä puuta on löytynyt hieman lisää. Ensi viikolla Papinkalliolla keskitytään kaivausalueen keski- ja länsireunaan, jotta niistäkin saataisiin puhdas pohjamaa esiin ennen kaivausten loppua.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Pronssiketjun palat

Posted: kesäkuu 11, 2015 in Esineistö, Kaivaus
Avainsanat:, ,

Tänään Papinkalliolla tehtiin hieno löytö, kun eräs kaivajista löysi kaksi pronssiketjun palaa. Ketjun palaset löytyivät samasta ruudusta kuin muutama viikko sitten löytynyt pieni pronssin pala. Ketjun palojen ympäristöstä tuli myös erittäin runsaasti palanutta savea.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Tällä hetkellä Papinkalliolla kaivetaan kaivausalueen kolmatta tasoa. Kaivaus on edennyt erittäin hyvin ja tason dokumentointi päästään todennäköisesti aloittamaan jo lähipäivinä. Viime viikon loppupuolella kaivausjohtaja Jari Näränen löysi kaivausten ensimmäisen metalliesineen: ruostuneen rautaniitin. Palanutta savea on löytynyt myös runsaasti ja muutamia isoja keskittymiä on löytynyt kaivausalueen länsi- ja luoteisreunasta.

Kaivausalueen eteläpuolelta paljastui eilen ison palaneen kiven alta useita hiiltyneen puun palasia. Itäreunalta taas löytöjä on tullut vähemmän, eikä kivetyskään yllä sinne asti.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Tämän viikon maanantaina papinkalliolle saatiin lisää kaivajia, kun kuusi Raision kaupungin palkkaamaa nuorta aloitti työt. Uusien työntekijöiden työpäivä kuitenkin loppui etuajassa sekä maanantaina, että keskiviikkona runsaan sateen takia. Märkä ja mutainen maa kun tekee kaivamisesta, seulomisesta ja löytöjen huomaamisesta hyvin vaikeaa.

Kaivaukset ovat sateesta huolimatta edenneet melko hyvin, ja tämän viikon loppu puolella voidaan toivottavasti aloittaa kakkostason dokumentointi. Kaivausalueen lounaisreunasta on myös alkanut paljastumaan lisää kiviä sekä muutamia isoja palaneen saven palasia, joista yhden löysi pakistanilainen vieraileva arkeologimme Fariha. Viime viikolla Fariha löysi kaivausten ensimmäisen metallilöydön, pienen palan pronssia.

Uudet nuoret kaivajat ovat työskennelleet niin ahkerasti, että kaivaukset varmasti alkavat etenemään seuraavina viikkoina vauhdilla, jos sää sen vain sallii.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Eilen kaivauksella vieraili peräti kolme koululuokkaa: Ihalan koulun 6A sekä Tahvion viides- ja kuudesluokkalaisia. Ilma oli viileä, mutta se ei innokkaita pikkuarkeologeja haitannut. Kukin sai kaivettavaksi oman 50 x 50 cm -kokoisen ruudun, jota osattiin kaivaa siististi ja tarkasti, pienet palaneen saven kappaleet ja astianpalat huomaten. Huomattiinpa maassa myös pitkistä tuntosarvista helposti tunnistettava sarvijaakko, jonka monet osasivat heti nimetä. Sarvijaakko siirrettiin kaivausalueelta turvallisempaan maastoon, mustikanvarpujen joukkoon.

Kaivauksellemme liittyi myös pakistanilainen arkeologi Fariha Amjad. Hän on valmistunut maisteriksi Punjabin yliopistosta, joka sijaitsee Lahoressa. Farihan kotipaikka on alueella,  jolla 4000 vuotta sitten kukoisti yksi maailman suurista sivilisaatioista: Indus-kulttuuri. Kulttuurilla oli kirjoitustaito sekä kehittyneitä kaupunkeja, joiden raunioista monet ovat nykyään Unescon maailmanperintökohteita. Aavikolla työskentelemään tottuneelle Farihalle suomalaiset kaivaukset ovat taatusti erilainen kokemus.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.