Tahvion kuudesluokkalaiset, kastemato Pena ja elokuvantekijä

Eilen arkeologeiksi pääsivät Tahvion koulun kuudesluokkalaiset. Aamulla kaivajina toimivat 6B:läiset, jotka innostuivat jopa kastematojen löytämisestä. Niille kuuluttiin keksivän myös lempinimiä, kuten Erno 1 ja 2, Pena 1, 2 ja 3 sekä Teppo. Koululaiskaivajista Roni kunnostautui myös keramiikan löytämisessä, sillä hän poimi sitä molemmista kaivamistaan ruuduista. Siirin ruudusta puolestaan ilmestyi 50 vuotta vanha raha: 20 penniä vuodelta 1965.

Päivällä kaivausvuoro oli 6A-luokalla. Jennan ja Jamin ruuduista alkoi paljastua kiveystä, jota kaivajat rapsuttivat esiin varovasti ja tarkasti. Kivien päällä oli runsaasti isohkoja palaneen saven kappaleita sekä rautakautista keramiikkaa, joten kiveys saattaa osoittautua vielä erittäin mielenkiintoiseksi. Samaan aikaan paikalla kävi toimittajia, jotka uutisoivat koululaiskaivauksesta Kaupunkiuutisissa, Rannikkoseudussa ja Ylen paikallisuutisissa.

Tänään kaivauksella puolestaan vieraili Turun museokeskuksen tutkija Kaisa Lehtonen sekä uuden Risto Räppääjä -elokuvan rekvisiitasta vastaava Katariina Järvi, joka opiskeli sitä, miltä kaivausalue näyttää ja mitä arkeologit kaivauksella tekevät. Risto Räppääjä ja yöhaukka -kirjassa päähenkilö löytää sormuksen, jonka johdosta paikakkunnalla tehdään arkeologiset kaivaukset. Kirja ilmestyy heinäkuussa, ja kirjaan perustuvaa elokuvaa kuvataan kesän aikana. Ensi-ilta on ensi vuoden puolella. UM

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

Kuloisten koulun 5B, rautaesineet ja konservointi

Kuloisten koulun 5B oli viimeinen kaivauksella vieraileva koululuokka. Viidesluokkalaiset pääsivät kaivamaan kalliossa olevaa syvennystä, sekä kaivausalueen laajennuksen ensimmäistä kerrosta. Löydöt koostuivat keramiikasta, palaneesta savesta ja tulen rapauttamista kivistä. Koululaisten palattua takaisin koululle arkeologit paljastivat maasta lisää mahdollisesti rautakautiseen veneeseen kuuluneita niittejä. Niittejä on löytynyt kaivaukselta jo kuusi kappaletta. Koska kaivaukselta on löytynyt muitakin metalliesineitä, mm. viikinki- tai ristiretkiaikainen avain sekä sepän takomia rautanauloja, lähti Jari Näränen viemään esineitä Turun museokeskukseen konservoitavaksi. Ensin esineet kuvattiin ja niille annettiin väliaikainen luettelonumero.

Konservointi tarkoittaa esineiden suojaamista esimerkiksi ruostumiselta tai muunlaiselta tuhoutumiselta. Esineiden konservoinnista vastaa konservaattori. Konservaattori voi erikoistua eri materiaalien käsittelyyn ja hän tietää miten erilaisten esineiden, esimerkiksi taideteosten, tekstiilien tai vanhan paperin tuhoutumista voidaan hidastaa. Osa arkeologisilta kaivauksilta esiin saaduista esineistä tarvitsee nopeasti konservaattorin toimenpiteitä säilyäkseen. Esimerkiksi rautaesineet täytyy puhdistaa ja käsitellä niin, että niiden ruostuminen lähes pysähtyy. Ilman oikeanlaista käsittelyä rautaesineet voivat hajota jopa parissa kuukaudessa. Suurin osa museoissa nähtävillä olevista esineistä on konservoitu. Konservoinnista voi lukea lisää Turun museokeskuksen sivulta. -UM

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Kuloisten koulun 5A ja pintavaaitus

Kuloisten koulun 5A-luokka saapui kaivaukselle juuri kun kaivaustasolle oltiin tekemässä pintavaaitusta. Taso tarkoittaa aluetta, joka syntyy yhden tasaisesti kaivetun kerroksen jälkeen. Pintavaaituksella saadaan selville kaivauksen korkeuslukemat merenpinnasta. Korkeuslukemien avulla voidaan selvittää kaivettavan alueen pinnanmuodot, joiden pohjalta voidaan luoda kuva alueen maisemasta tuhat vuotta sitten, jolloin paikalla on ollut ihmistoimintaa. Korkeuslukemien avulla pystytään myös jälkeenpäin selvittämään kuinka syvältä löydöt ovat tulleet esiin, mikä saattaa vaikuttaa kaivauspaikasta tehtäviin tulkintoihin.

Vaaitus tehdään vaaituskojeella ja latalla, joka on eräänlainen mittakeppi. Osa koululaisista pääsi pitämään lattaa kaivausalueella sekä kokeilemaan millaista vaaituskojeen läpi katsominen on. Latan lukeminen oli hieman hankalaa, mutta arkeologien avustuksella taso saatiin vaaittua loppuun ja seuraavan kerroksen kaivaminen saattoi alkaa. Osa viidesluokkalaisista pääsikin heti löytöjen makuun. Erik Wewer löysi palanutta savea, Maisa Mäki palanutta luuta ja Jali Veranen palan rautakautista keramiikkaa. Koululaisten joukkoon mahtui myös tyttö, jonka toiveammatti on arkeologi. Toivottavasti kurainen maa ja vähälöytöinen päivä eivät vähentäneet kiinnostusta, sillä arkeologia on loppujen lopuksi paljon muutakin kuin kaivauksia. -UM

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Kerttulan koulun neljäsluokkalaiset, keramiikkaa ja lemmikkimato

Nuorin kaivaukseen tutustuvista koululaisryhmistä saapui Raision Kerttulan koulusta. Neljäsluokkalaiset pääsivät kaivamaan kaivausalueen lännenpuoleisia ruutuja, ja onnistuivat tekemään kaivausten ensimmäisen varsinaisen keramiikkalöydön kun Ilja Riikonen löysi pienen palan tummaa rautakautista saviastiaa. Valtteri Kaartosalmen mielestä kaivauksilla ei ollut ollenkaan tylsää. Hän kertoi käyneensä Raision museo Harkossa ja kuvaili arkeologiaa mielenkiintoiseksi.

Kaivauksilla joutuu tottumaan monenlaisiin pieniin ötököihin. Usein maasta paljastuu erilaisia hyönteisten toukkia, kovakuoriaisia ja tuhatjalkaisia, jotka tarjoavat mahdollisuuden pienten eläinten tarkkailuun. Tälläkin kertaa kaivaessa vastaantulevat kastemadot herättivät pienten arkeologien joukossa sekä kiljahduksia että naurun aiheita: osa pojista vitsaili kaivaneensa itselleen lemmikkimadon. -UM

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.