Avainsanaan ‘Avain’ liitetyt artikkelit

Kuloisten koulun 5B oli viimeinen kaivauksella vieraileva koululuokka. Viidesluokkalaiset pääsivät kaivamaan kalliossa olevaa syvennystä, sekä kaivausalueen laajennuksen ensimmäistä kerrosta. Löydöt koostuivat keramiikasta, palaneesta savesta ja tulen rapauttamista kivistä. Koululaisten palattua takaisin koululle arkeologit paljastivat maasta lisää mahdollisesti rautakautiseen veneeseen kuuluneita niittejä. Niittejä on löytynyt kaivaukselta jo kuusi kappaletta. Koska kaivaukselta on löytynyt muitakin metalliesineitä, mm. viikinki- tai ristiretkiaikainen avain sekä sepän takomia rautanauloja, lähti Jari Näränen viemään esineitä Turun museokeskukseen konservoitavaksi. Ensin esineet kuvattiin ja niille annettiin väliaikainen luettelonumero.

Konservointi tarkoittaa esineiden suojaamista esimerkiksi ruostumiselta tai muunlaiselta tuhoutumiselta. Esineiden konservoinnista vastaa konservaattori. Konservaattori voi erikoistua eri materiaalien käsittelyyn ja hän tietää miten erilaisten esineiden, esimerkiksi taideteosten, tekstiilien tai vanhan paperin tuhoutumista voidaan hidastaa. Osa arkeologisilta kaivauksilta esiin saaduista esineistä tarvitsee nopeasti konservaattorin toimenpiteitä säilyäkseen. Esimerkiksi rautaesineet täytyy puhdistaa ja käsitellä niin, että niiden ruostuminen lähes pysähtyy. Ilman oikeanlaista käsittelyä rautaesineet voivat hajota jopa parissa kuukaudessa. Suurin osa museoissa nähtävillä olevista esineistä on konservoitu. Konservoinnista voi lukea lisää Turun museokeskuksen sivulta. -UM

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Advertisement

Kaivausten ensimmäinen koululuokka saapui Raision Tahvion koulusta. Koulun viidesluokkalaiset pääsivät kaivamaan ensimmäistä tasoa oikeiden arkeologien tapaan, ja pian löytöpusseihin alkoikin kertyä tavaraa aina palaneesta savesta taottuihin rautanauloihin. Arkeologisilla kaivauksilla käytetään pääasiassa kahdenlaisia löytöpusseja: paperisia ja muovisia. Muoviset löytöpussit ovat yleensä kotoa tuttuja pakastepusseja. Paperisiin löytöpusseihin kerätään tavallisesti savi ja keramiikka, ja muovisiin esimerkiksi luut ja metallit. Muovisissa pusseissa kosteus pysyy sisällä, joten niihin laitetut esineet eivät pääse kuivumaan liikaa. Maan sisässä esineisiin kerääntyy kosteutta, eikä maasta kaivettu esine saa kuivua liian nopeasti, ettei se hajoa. Löytöpusseihin kirjoitetaan löytöpaikan tiedot ja löytöruudun koordinaatit 50 cm tarkkuudella. Joskus löytöjen levintä ja sijainti toisiinsa nähden voi antaa lisätietoa tutkittavasta kohteesta, joten tarkan löytöpaikan tietäminen on tärkeää.

Koululaiset saivat esiin myös ensimmäisen ajoittavan löydön. Anniina Penttilän löytämä rautainen esine on todennäköisesti viikinkiajan lopulle tai ristiretkiajan alkuun ajoittuva pyöreälehtinen avain, joskin pyöreä lehti on katkennut. Juhana Räikkönen puolestaan kaivoi maasta esiin uudempaa historiaa mustan legopalikan muodossa. Löytö sai Juhanan miettimään keneltä lego on mahdollisesti kadonnut ja onko paikalla käyty leikkimässä. Periaatteessa myös legopalikan iän voisi selvittää tutkimalla legopalikoissa aikojen kuluessa tapahtuneita muutoksia. Eri aikoina valmistettujen legojen erissä on käytetty erilaisia värejä, ja niiden muodossa voi olla pieniä eroja, jotka tutkija voisi halutessaan saada selville.  -UM

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.