Kaivausprojektin aluksi kaivausalueelta oli kaadettava puita, jotta niiden juurien alle kätkeytyneet mahdolliset löydöt saataisiin kaivauksissa esiin. Raision kaupungin viheryksikön lähettämät metsurit kaatoivat kolme puuta nopeasti ja tehokkaasti sahanpurun pöllytessä. Hetken aikaa kaivausalue näytti aivan metsätyömaalta.
Aina kaivausten alkuvaiheessa valmistellaan kaivausalue. Kaivausalueelle luodaan tarkasti ilmansuuntien mukainen koordinaatisto, joka myöhemmin kiinnitetään valtakunnalliseen järjestelmään, jolloin kaivausalue ja löydöt saadaan sijoitettua tarkasti kartalle. Näin myös tulevat arkeologit tietävät missä kohdassa on aikaisemmin tehty tutkimuksia, eikä samaa paikkaa tarvitse tutkia enää uudelleen. Koska kaivausalueen rajojen täytyy olla tarkasti ilmansuuntien mukaiset, arkeologit tarvitsevat eräänlaista suuntimakompassia sekä matematiikkaa tarkistaessaan ovatko kaivausalueen nurkat varmasti suorakulmaisia.
Ennen pintamaan poistoa kaivausalue täytyy vaaita. Vaaitseminen tarkoittaa korkeuksien mittaamista merenpinnasta. Arkeologit käyttävät tähän yleensä vaaituskojetta, jonka avulla kaivauspaikan korkeus merenpinnasta voidaan määrittää käyttämällä apuna valtakunnallisia korkeuskiintopisteitä. Pintaturpeen poistamisen jälkeen alue siistitään kaivauslastoilla, piirretään huolellisesti mittakaavaan arkkitehtien käyttämälle millimetripaperille ja valokuvataan. Valokuvista kirjoitetaan muistiinpanot valokuvauspäiväkirjaan. Tämän jälkeen voi ensimmäisen kerroksen kaivaminen alkaa. -UM
ARKEOLOGIAA PAPINKALLIOLLA 