Avainsanaan ‘Palanut savi’ liitetyt artikkelit

Juhannuksen jälkeen Papinkalliolla alkaa kaivausten viimeinen viikko. Neljäs kerros saatiin valmiiksi eilen ja dokumentoinnin jälkeen aloitettiin viidennen tason kaivaminen. Kaivausalueen itäreunasta on jo paljastunut puhdasta vaaleanruskeaa hiekkaa, josta ei ole tullut enää löytöjä. Muualta kaivausalueelta löytyy vielä palanutta savea, mutta jo selvästi vähemmän kuin edellisistä kerroksista. Länsireunasta on löytynyt yhdestä ruudusta savikiekon paloja. Savikiekkoja on voitu käyttää esimerkiksi verkonpainoina, kangaspuiden loimipainoina tai metallia valaessa palkeiden suukappaleiden suojuksina.

Metallilöytöjä ei ole tullut lisää viimeviikkoisten ketjunpalasten jälkeen. Kaivausalueen keskeltä ja länsireunasta paljastunutta kivetystä purettiin runsaasti viime viikon loppu puolella, jotta kaivaminen sen ympäristössä helpottuisi. Kivetyksen alueelta on löytynyt muutamia pieniä palaneen luun palasia ja myös hiiltynyttä puuta on löytynyt hieman lisää. Ensi viikolla Papinkalliolla keskitytään kaivausalueen keski- ja länsireunaan, jotta niistäkin saataisiin puhdas pohjamaa esiin ennen kaivausten loppua.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Mainokset

Pronssiketjun palat

Posted: kesäkuu 11, 2015 in Esineistö, Kaivaus
Avainsanat:, ,

Tänään Papinkalliolla tehtiin hieno löytö, kun eräs kaivajista löysi kaksi pronssiketjun palaa. Ketjun palaset löytyivät samasta ruudusta kuin muutama viikko sitten löytynyt pieni pronssin pala. Ketjun palojen ympäristöstä tuli myös erittäin runsaasti palanutta savea.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Tällä hetkellä Papinkalliolla kaivetaan kaivausalueen kolmatta tasoa. Kaivaus on edennyt erittäin hyvin ja tason dokumentointi päästään todennäköisesti aloittamaan jo lähipäivinä. Viime viikon loppupuolella kaivausjohtaja Jari Näränen löysi kaivausten ensimmäisen metalliesineen: ruostuneen rautaniitin. Palanutta savea on löytynyt myös runsaasti ja muutamia isoja keskittymiä on löytynyt kaivausalueen länsi- ja luoteisreunasta.

Kaivausalueen eteläpuolelta paljastui eilen ison palaneen kiven alta useita hiiltyneen puun palasia. Itäreunalta taas löytöjä on tullut vähemmän, eikä kivetyskään yllä sinne asti.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Tämän viikon maanantaina papinkalliolle saatiin lisää kaivajia, kun kuusi Raision kaupungin palkkaamaa nuorta aloitti työt. Uusien työntekijöiden työpäivä kuitenkin loppui etuajassa sekä maanantaina, että keskiviikkona runsaan sateen takia. Märkä ja mutainen maa kun tekee kaivamisesta, seulomisesta ja löytöjen huomaamisesta hyvin vaikeaa.

Kaivaukset ovat sateesta huolimatta edenneet melko hyvin, ja tämän viikon loppu puolella voidaan toivottavasti aloittaa kakkostason dokumentointi. Kaivausalueen lounaisreunasta on myös alkanut paljastumaan lisää kiviä sekä muutamia isoja palaneen saven palasia, joista yhden löysi pakistanilainen vieraileva arkeologimme Fariha. Viime viikolla Fariha löysi kaivausten ensimmäisen metallilöydön, pienen palan pronssia.

Uudet nuoret kaivajat ovat työskennelleet niin ahkerasti, että kaivaukset varmasti alkavat etenemään seuraavina viikkoina vauhdilla, jos sää sen vain sallii.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Eilen kaivauksella vieraili peräti kolme koululuokkaa: Ihalan koulun 6A sekä Tahvion viides- ja kuudesluokkalaisia. Ilma oli viileä, mutta se ei innokkaita pikkuarkeologeja haitannut. Kukin sai kaivettavaksi oman 50 x 50 cm -kokoisen ruudun, jota osattiin kaivaa siististi ja tarkasti, pienet palaneen saven kappaleet ja astianpalat huomaten. Huomattiinpa maassa myös pitkistä tuntosarvista helposti tunnistettava sarvijaakko, jonka monet osasivat heti nimetä. Sarvijaakko siirrettiin kaivausalueelta turvallisempaan maastoon, mustikanvarpujen joukkoon.

Kaivauksellemme liittyi myös pakistanilainen arkeologi Fariha Amjad. Hän on valmistunut maisteriksi Punjabin yliopistosta, joka sijaitsee Lahoressa. Farihan kotipaikka on alueella,  jolla 4000 vuotta sitten kukoisti yksi maailman suurista sivilisaatioista: Indus-kulttuuri. Kulttuurilla oli kirjoitustaito sekä kehittyneitä kaupunkeja, joiden raunioista monet ovat nykyään Unescon maailmanperintökohteita. Aavikolla työskentelemään tottuneelle Farihalle suomalaiset kaivaukset ovat taatusti erilainen kokemus.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

Kaivausalueelta ensimmäisen kerroksen jälkeen paljastunut ensimmäinen taso dokumentoitiin sanallisesti, valokuvaamalla ja piirtämällä tarkasti mittakaavaan, minkä jälkeen toisen kerroksen kaivaminen voitiin aloittaa. Perjantaina kaivaukselle saapunut Kerttulan koulun 5B-luokka pääsikin heti aloittamaan toisen kerroksen parissa. Alueen itäosassa kaivanut luokka pääsi heti löytöjen makuun, sillä palanutta savea tulee toisesta kerroksesta selvästi enemmän ja isompina palasina, kuin aiemmin. Ensimmäisessä kerroksessa haitanneet juuret ovat myös selvästi vähentyneet, ja maa on muuttunut paikoin hiekkaisemmaksi ja selvästi ihmistoiminnan värjäämäksi kulttuurimaaksi. Toivottavasti tulevat päivät paljastavat, olemmeko osuneet rautakautiseen rakennuksenpohjaan ja siihen kuuluneeseen lattiaan, vai onko kyse jostakin muusta.

Toisesta kerroksesta otettiin myös hiilinäyte läheltä kiveystä. Hiilestä voidaan teettää radiohiilianalyysi, joka kertoo ajankohdan, jolta puu on peräisin. Hiilinäyte otettiin varmuuden vuoksi jo nyt, sillä jos vastaan tulee pian kallio, voi näinkin lähellä maanpintaa oleva hiili olla vanhaa. Samasta kohdasta otettiin myös maanäyte, josta voidaan tutkia kasvien jäänteitä eli niin sanottuja makrofossiileja. Makrofossiilien tutkimuksella voidaan selvittää, mitä kasveja kaivauspaikkamme ympäristössä on kasvanut rautakaudella, sekä mitä kasveja tuolloin on käytetty ravintona tai muutoin hyödynnetty.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Viime perjantaina, 15.5.2015, Papinkalliolla vieraili kahden tunnin ajan Kuloisten koulun viides luokka. Hieman sateisesta säästä huolimatta koko luokka oli innokas ja kaivoi ahkerasti. Palanutta savea löytyi jälleen runsaasti, erityisesti Jennan kaivamasta ruudusta. Luokka epäili kaivausalueelta paljastuneiden kivien olevan takan jäännöksiä. Palaneen saven palasten taas uskottiin olevan peräisin jonkinlaisesta ruukusta. Lassi, Nooah ja Aamos olivat kaikki sitä mieltä, että kaivamisessa kivointa oli, kun löysi jotain. Luokan tyttöjen mielestä taas hauskaa oli, kun pääsi kokeilemaan työskentelyä arkeologisilla kaivauksilla. Perjantaina Papinkalliolla piipahti myös arkeologi Janne Rantanen, joka toi kaivajille tuliaisiksi Domino-keksejä.

Maanantaina 18.5. kaivauksilla vierailivat Yläneen yhtenäiskoulun viidesluokkalaiset. Yleisimpiä löytöjä olivat jälleen kerran palaneen saven lisäksi kastemadot. Sää oli pilvinen, mutta sade alkoi onneksi vasta kaivausten loppupuolella. Luokka ei osannut sanoa, mikä kaivausalueen kivetys voisi olla, mutta toivoi löytävänsä jotain arvokasta. Erikasta kaivauksilla hauskinta oli itse kaivaminen, kun taas Viivin, Oona V:n ja Oona S:n mielestä kivointa oli juurien irrottaminen maasta. Kaivausten jälkeen luokka lähti vielä tutustumaan läheiselle kuppikalliolle arkeologi Jari Näräsen johdolla.

Kerttulan koulun 6B-luokka tuli kokeilemaan kaivamista keskiviikkona 20.5. Koko luokka työskenteli reippaasti, vaikka öinen sade olikin tehnyt maasta vaikeasti kaivettavaa. Tämänkin luokan mielestä löytöjen tekeminen oli hauskinta, ja kaikki oppilaat kävivätkin vielä seulalla ämpärinsä sisällön kiinnostuneina läpi. Kiitos innokkaiden kaivajien, kaivausalueen ensimmäinen kerros alkaa olemaan valmis dokumentointia varten. Kaivauksilla oli tänään myös käväisemässä arkeologi Ninni Närväinen, joka liittyy seuraamme vielä huomennakin. EO.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.