Päivän koululaiskaivajat saapuivat Ihalan koulun 6C -luokalta. Luokka oli jaettu kahtia ja tänään oli ensimmäisen puoliskon vuoro kokeilla arkeologisia kenttätöitä. Kaivamisen lisäksi kaikki pääsivät seulomaan täyttyneitä ämpäreitä. Seulonta on eräänlaista siivilöintiä ja sen tarkoituksena on saada talteen ne löydöt, jotka ovat kaivaessa jääneet huomaamatta. Papinkalliolla käytetty seulonta on niinsanottua kuivaseulontaa, kuten suurimmalla osalla arkeologisista kaivauksista. Ämpäriin kaivettu maa kaadetaan verkon läpi, jolloin mahdolliset löydöt jäävät verkkoon. Mitä pienempisilmäisempää verkkoa käytetään, sitä pienemmät löydöt voidaan seulomalla saada talteen.
Joskus kaivauksilla, etenkin kaupunkikaivauksilla, käytetään vesiseuloja. Tällaisessa tapauksessa verkkoa liikutellaan esimerkiksi vesisäiliössä tai seulojen päälle kaadetaan vettä. Vesiseulonta on hieman kuivaseulontaa nopeampaa. Joskus hienojakoista maata voi seuloa myös erilaisilla pienillä siivilöillä, esimerkiksi siinä tapauksessa jos kaivausalueelta löytyy paljon pienikokoisia luunpaloja.
Ihalan reippaat ja innostuneet koululaiset löysivät seulasta pääasiassa palanutta savea. Koska kaivaukset ovat vasta alkuvaiheessa, ei vielä voi sanoa onko savi peräisin uunista vai talosta, vai jostakin muusta paikalla tapahtuneesta toiminnasta. -UM
ARKEOLOGIAA PAPINKALLIOLLA 