Arkisto kategorialle ‘Esineistö’

Tahvion koulusta saapui kaivaukselle jo toinen viidesluokka tutustumaan kaivauksiin. Ilma oli kylmä ja vetinen, mutta ikävistä olosuhteista huolimatta koululaiset jaksoivat suhtautua kaivauksilla työskentelyyn ihailtavan reippaasti. Kenties päivän erikoisimman löydön teki Viivi Virtanen, joka kaivoi maasta esiin pienen luodin. Vaikka kyseessä ei olekaan esihistoriallinen löytö, on se mielenkiintoinen, sillä koosta ja muodosta päätellen kyseessä on pienikaliiperisen pistoolin luoti. Luodin pinta on hieman syöpynyt ja kulunut, joten aivan äskettäin luoti ei ole maahan joutunut.

Kaivamisen lisäksi osa koululaisista pääsi kokeilemaan kaivausalueen dokumentointia valokuvaamalla. Dokumentointi on tärkeää, jotta tiedot kaivauksen yksityiskohdista ovat saatavilla vielä kaivausten jälkeenkin. Arkeologit valokuvaavat kaivausalueen ympäristöineen, kaivetut tasot ja tietyt yksityiskohdat. Kuvat otetaan sekä mustavalkofilmille että digikameralla, sekä toisinaan lisäksi diakuvina. Mustavalkokuvia otetaan, koska ne säilyvät pitkään arkistoissa toisin kuin värikuvat, joista värit haalistuvat melko nopeasti. Valokuvista pidetään kuvauspäiväkirjaa, johon kirjoitetaan tarkat tiedot kuvasta ja kuvattavasta kohteesta. Digikuvausta koululaisista pääsivät kokeilemaan Joni Suojanen, Mia Rusi, Waltteri Ellilä, Janina Helander, Jasmin Glader, Paula Tenhunen, Ida Hakkarainen, Sofia Rihko ja Anni Aaltonen.  -UM

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Mainokset

Kaivausten ensimmäinen koululuokka saapui Raision Tahvion koulusta. Koulun viidesluokkalaiset pääsivät kaivamaan ensimmäistä tasoa oikeiden arkeologien tapaan, ja pian löytöpusseihin alkoikin kertyä tavaraa aina palaneesta savesta taottuihin rautanauloihin. Arkeologisilla kaivauksilla käytetään pääasiassa kahdenlaisia löytöpusseja: paperisia ja muovisia. Muoviset löytöpussit ovat yleensä kotoa tuttuja pakastepusseja. Paperisiin löytöpusseihin kerätään tavallisesti savi ja keramiikka, ja muovisiin esimerkiksi luut ja metallit. Muovisissa pusseissa kosteus pysyy sisällä, joten niihin laitetut esineet eivät pääse kuivumaan liikaa. Maan sisässä esineisiin kerääntyy kosteutta, eikä maasta kaivettu esine saa kuivua liian nopeasti, ettei se hajoa. Löytöpusseihin kirjoitetaan löytöpaikan tiedot ja löytöruudun koordinaatit 50 cm tarkkuudella. Joskus löytöjen levintä ja sijainti toisiinsa nähden voi antaa lisätietoa tutkittavasta kohteesta, joten tarkan löytöpaikan tietäminen on tärkeää.

Koululaiset saivat esiin myös ensimmäisen ajoittavan löydön. Anniina Penttilän löytämä rautainen esine on todennäköisesti viikinkiajan lopulle tai ristiretkiajan alkuun ajoittuva pyöreälehtinen avain, joskin pyöreä lehti on katkennut. Juhana Räikkönen puolestaan kaivoi maasta esiin uudempaa historiaa mustan legopalikan muodossa. Löytö sai Juhanan miettimään keneltä lego on mahdollisesti kadonnut ja onko paikalla käyty leikkimässä. Periaatteessa myös legopalikan iän voisi selvittää tutkimalla legopalikoissa aikojen kuluessa tapahtuneita muutoksia. Eri aikoina valmistettujen legojen erissä on käytetty erilaisia värejä, ja niiden muodossa voi olla pieniä eroja, jotka tutkija voisi halutessaan saada selville.  -UM

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.